1§ YLEISTÄ

1. Pälkäneen metsästysseuran luvanvaraisten sorkkaeläinten metsästyksen järjestämisestä vastaa Onkkaalan Hirvimiehet joka koostuu erillisistä hirvenmetsästysryhmästä sekä peuranmetsästysryhmä. Näillä säännöillä tarkennetaan metsästysseuran sääntöjä luvanvaraisten sorkkaeläinten metsästyksen osalta.
2. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan lupaehtoja, voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
3. Kaadettavaksi anottavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen hirvieläinkannan vuosituottoon
4. Metsästyksen johtajan kokoon kutsuma Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokous pidetään seuran kesäkokouksen jälkeen ja päätökset saatetaan kaikkien hirvieläinten metsästykseen ilmoittautuneiden tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Vuosikokoukseen äänioikeutetusti voivat osallistua kaikki päättyneellä jahtikaudella luvanvaraisten sorkkaeläinten metsästykseen osallistuneet seuran jäsenet.

2§ METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa seuran hallitus tai sen erikseen valtuuttamat henkilöt.
2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirvieläinten metsästäjien käytössä. Kartta päivitetään Oma riista -palveluun lupahakemuksen liitteeksi.
3. Onkkaalan Hirvimiehet voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirven ja muiden hirvieläinten metsästyksen ns. yhteislupaan.

3§ KAATOLUVAT

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa Onkkaalan Hirvimiesten pomoneuvosto tai sen erikseen valtuuttamat henkilöt. Pomoneuvoston muodostaa edellisenkauden + nykyinen + 3 tulevan kauden hirvipomoa sekä seuran puheenjohtaja.

4§ OSALLISTUMISOIKEUS JA JAOSTON, SEURUEEN TMS. MUODOSTAMINEN

1. Luvanvaraisten sorkkaeläinten eläinten metsästykseen voivat hakea kaikki seuran jäsenet.
2. Jaoksen hirvenmetsästysryhmä vahvistetaan vuosittain Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokouksessa. (välivuoden pitäjät, uudet hakijat, jne.) Hirvenmetsästykseen osallistuvat ovat oikeutettuja myös peuranmetsästykseen ilman eri maksua.
3. Peuran metsästykseen osallistuminen tapahtuu ilmoittautumalla 5.8.2024 versio metsästyksenjohtajalle erikseen ilmoitettuun peurakokoukseen mennessä. Jaoksen peuranmetsästysryhmä vahvistetaan em. peurakokouksessa, joka järjestetään Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokouksen jälkeen ennen jahtikauden alkua. Peuraryhmään kuuluvien lukumäärää ei ole rajoitettu.
4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla voimassa oleva ampumakoe- ja metsästyskortti. Kortit tulee esittää metsästyksenjohtajalle kokouksissa, kokoontumisissa tai ennen jahtiin osallistumista. Jahtiin osallistuvan tulee olla maksanut kaikki jahdin alkuun suoritettavaksi vaaditut maksut. Myös mahdolliset muut Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokouksen päättämät jahtiin osallistumiselle asetetut velvoitteet tulee olla suoritettuna. Ampumataidon ylläpitämiseksi ampujana jahtiin osallistumiseen vaaditaan myös vuosittainen osallistuminen harjoitusammuntoihin, joissa liikkuvaan hirvikuvioon tulee ampua vähintään 30 laukausta vähintään peuranmetsästykseen vaaditulla kaliiperilla.
5. Onkkaalan Hirvimiehet hirviryhmään kuuluu enintään 35 varsinaista jäsentä. Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokous voi tarpeen niin vaatiessa muuttaa jäsenmäärää. Onkkaalan Hirvimiesten hirviryhmän jäsenyyttä haluavan uuden jäsenen on haettava kirjallisesti hirviryhmän vuosikokoukseen mennessä. Uusi jäsen valitaan kahden vuoden koeajalle, vuodeksi kerrallaan. Koejäsenellä on sama jäsenmaksu ja lihaosuus kuin varsinaisella jäsenellä. Varsinaiseksi jäseneksi pääsyn hyväksyy vuosikokous, jos yli puolet vuosikokouksen äänimäärästä kannattaa valintaa. Nuoreksi jäseneksi voidaan hyväksyä 15 vuotta täyttäneitä nuoria henkilöitä vuosikokouksen päätöksellä avustamaan metsästyksessä. Alle 15-vuotias voi osallistua jahtiin aseen kanssa nimetyn tai nimettyjen vakinaisten jäsenten valvonnassa ja vastuulla. Nuoret jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksuista eikä heillä ole lihaosuutta. Henkilökohtaiseksi varamieheksi voidaan vuosikokouksen päätöksellä valita henkilö, joka on Pälkäneen Metsästysseuran Ry:n jäsen. Henkilökohtainen varamies osallistuu metsästykseen vakinaisen jäsenen sijaan tai yhtä aikaa metsästyksenjohtajan harkinnan mukaan, näin ollen osallistuminen jahtiin merkitään vain varsinaiselle jäsenelle. Varajäsenellä ei ole lihaosuutta. Kunniajäseneksi voidaan valita jäsen tai henkilökohtainen varamies hänen omasta hakemuksestaan. Edellytyksenä on, että hän ollut Onkkaalan Hirvimiesten varsinaisena jäsenenä vähintään 25 vuotta. Kunniajäsen voi osallistua metsästykseen oman halunsa mukaan eikä hänellä ole velvollisuutta suorittaa jäsenmaksua, mutta hänellä ei myöskään ole täyttä lihaosuutta. Kunniajäsenen velvollisuutena on hirvenmetsästysperinteen vaaliminen.

5§ METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

1. Metsästyksen johtajat valitaan jaoksen ryhmien vuosikokouksessa ja nämä tuodaan tiedoksi seuran talvikokouksessa. Metsästyksenjohtajaksi tai varajohtajaksi voidaan valita jäsen tai varajäsen oltuaan ensin 5 vuotta Onkkaalan Hirvimiesten jahdissa mukana. Metsästyksenjohtaja ja varajohtajat päivitetään Oma riista palveluun ennen metsästyksen aloittamista. Yli 70v.jäsenet ovat vapautettuja metsästysjohtajaksi.
2. Jaoston tarvitsemat muut toimihenkilöt jaosto valitsee keskuudestaan.
3. Jaoston kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan Omariista -palveluun.
5. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan tehtäviin kuuluu käytännön metsästyksen johtaminen ja vastaa pomoneuvoston toiminnasta. 5.8.2024 versio
6. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua metsästykseen osallistuvan henkilön kykyyn osallistua jahtiin.

6§ METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSAIKA

1. Luvanvaraisten sorkkaeläinten metsästyksen aloittamisesta päättää jaoksen hirviryhmän metsästyksenjohtaja.
2. Yleisiä metsästyspäiviä ovat hirvijahdin osalta metsästysajan viikonvaihteet (la–su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja noudattaen jaoksen kokouksen päätöksiä.
3. Hirveä pienempiä hirvieläimiä metsästetään kauden alusta lähtien hirviryhmän metsästyksen johtajan luvalla sekä kyttäämällä että seuruejahtina huomioiden metsästyssäädösten erilaiset vaatimukset.

7§ KOIRAN KÄYTTÖ

1. Hirvieläinmetsästykseen käytettävien koirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin ennen jahtia.
2. Vieraan koiran käyttö on mahdollista tilanteen niin vaatiessa, asiasta päättää pomoneuvosto. Etusijalla seuran omien jäsenten koirat.

8§ OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

1. Onkkaalan Hirvimiesten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokouksessa. Kaikki jaoksen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin kuten esim. lahtivajan siivoukseen, passipaikkojen sekä metsästystornien tarkistamiseen, mahdollisten peijaisten järjestämiseen.ym.
2. Jaos käyttää seuraavaa osallistumisvelvoitetta hirvijahdin osalta: Mikäli jäsen tai hänen varamiehensä osallistuu metsästykseen harvemmin kuin puoleen säännöllisistä metsästyspäivistä on jäsenen maksettava 100 € suuruinen sakkomaksu (jos jahtipäiviä on enemmän kuin kolme). Mikäli poissaolot jatkuvat peräkkäisinä vuosina, on sakkomaksu toisena vuonna 200 €, kolmantena 300€, jne. Hirviryhmän jäsenen on mahdollista pitää välivuosi 1 kerran 5 vuoden aikana ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle viimeistään jaoston vuosikokouksessa. Mikäli tahdostaan huolimatta ei pysty osallistumaan jahtiin jonkin muun, esim. terveydentilasta johtuvasta syystä, on siitä esitettävä perustelu (esim. lääkärintodistus tai muu vastaava todistus) jolloin sitä ei lasketa välivuodeksi. Työesteet eivät ole hyväksyttävä poissaolon peruste.

9§ AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

1. Metsästykseen käytettävä ase on kohdistettava vuosittain ennen jahtia metsästyspatruunoille. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävä ampumataito harjoittelemalla sekä itsenäisesti että jaoksen päättämin tavoin. 2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen. Metsästyksen johtajalle ilmoitetaan passista poistumisesta sekä tiedotettava lähimpiä muita metsästäjiä. 5.8.2024 versio
3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomilla armonlaukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
4. Jokaisen on hankittava riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin ja hän on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

10§ HAAVOITTAMISTILANNE

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan eläimen käyttäytymistä ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli eläin ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee: ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle. Myös ohiampumiseksi tulkittu laukaus on ilmoitettava.  merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä merkitä tarkoin ja selvästi eläimen sijainti ampumishetkellä Mikäli metsästyksenjohtaja antaa luvan, ampuja saa seurata haavoitetun eläimen jälkiä, ne merkiten ja sotkematta jälkiä. Ammutun eläimen jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille. Ennen armonlaukausta mahdollinen kaadolle tullut koira/koirat on kytkettävä ja vietävä etäälle.

11§ KAATAJAMÄÄRITYS

1. Tulkintatilanteissa kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut ensimmäisenä tappavan osuman.
2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

12§ SAALIIN TAIKKA LUPIEN JAKO

1. Kaadetun eläimen nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti kaatajalle.
2. Kaadetusta hirvestä/peurasta toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi/peura kaatui. Lihaosuudella olijat eivät ole oikeutettuja maanomistajan lihapalaan.
3. Hirven osalta noudatetaan seuraavaa jakoa: Hirviryhmään kuuluvat muodostavat lihanjakoryhmät kulloisen lupamäärän mukaan, ensisijaisesti hirvi kuuluu sille ryhmälle, johon kaataja kuuluu. Mikäli em. ryhmä on jo saanut ko. hirven, se arvotaan sitä saamatta olevien ryhmien kesken. Kun kaikki lihanjakoryhmät ovat saaneet joko ison tai vasan toistetaan sama käytäntö toisella kierroksella. Samaa käytäntöä noudatetaan myös peltohirvien osalta. Arvonta suoritetaan jahtiviikonlopun päätteeksi. Arvonnan suorittaa metsästyksen johtaja.
4. Hirveä pienempien hirvieläinten osalta kaadettu eläin kuuluu kaatajalle tai jakoryhmälle tai etukäteen metsästyksenjohtajan kanssa sovittaessa toiselle jäsenelle tai seuran tarkoituksiin.
5. Metsästyksenjohtaja seuraa lupien käytön kohdistumista suositusten mukaisiin eläimiin. Tarvittaessa hirvieläinjaos määrittää pyydettävien yksilöiden laadun, kunnes saalisjakauma on suositusten mukainen. Pankkilupien lunastamisesta päättää pomoneuvosto.

13§ RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
2. Seuran / jaoksen sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtaja sekä varajohtajat yhdessä ja puhuttelevat asianosaisen. Rangaistusta vaativissa tapauksissa asia käsitellään ja päätetään jaoksen sääntöjen mukaisessa toimielimessä, ja rangaistukset annetaan jaoksen sääntöjen puitteissa.
3. Jaoston jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
4. Rikkomuksista jaoston jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia sekä samasta rikkeestä kaikille yhtä suuria. Seuraamukset yleisimmistä rikkeistä päätetään ja kerrotaan osallistujille ennen jahdin aloittamista etukäteen.

14§ PEIJAISET

1. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/jaoksen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
2. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki hirvieläinjahtiin osallistujat. Pomoneuvosto voi halutessaan määrätä korotetun peijaismaksun niille, jotka eivät osallistu peijaistalkoisiin.
3. Hirvi- ja peurapeijaiset järjestetään vuorovuosittain. Hirvipeijaiset järjestetään maanomistajien muistamiseksi ja peurapeijaiset jaoksen jäsenille.

15§ KUSTANNUKSET

1. Maksut määritetään Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokouksessa seuraavasti: a) b) c) Kaikkien luvanvaraisten sorkkaeläinten metsästykseen osallistuvien metsästysmaksu ( =peijaismaksu ) Hirvenmetsästyksen kaatomaksut lihanjako-osuudella olevien jäsenten kesken. Peuran metsästykseen osallistuvien maksamat kaatomaksut vasalle, aikuiselle naaraalle ja urokselle, jonka ruhon itselleen ottaa. Yhteisjahdissa kaadetun juhlapeuran kaatomaksusta vastaa seura.

16§ METSÄSTYSVIERAAT

1. Jaos voi ottaa hirvieläin jahteihinsa metsästysvieraita, asiasta päättää metsästyksen johtaja. Metsästykseen voidaan ottaa mukaan ns. nuotiomiehiä, koiranohjaajia ja nuoria metsästyksestä kiinnostuneita henkilöitä. Näiden toimimisesta ampujina päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Heillä ei ole liha- eikä äänioikeutta eikä myöskään maksuvelvoitetta.
2. Jahtijärjestelyistä metsästysvieraiden osalta päätökset tekee hirvieläinjaosto / metsästyksenjohtaja/ varajohtaja.
3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
4. Lisäksi on varmistuttava, ettei vieras metsästä alueilla, joilla metsästysoikeuden vuokrasopimus tätä rajoittaa.
5. Jäsen ei saa myydä omaan lukuunsa metsästystä.
6. Omaan lukuun kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava metsästys on kielletty.

17§ METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään tähän metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
2. Tämä metsästyssääntö on nähtävillä Pälkäneen Metsästysseuran nettisivuilla tai erikseen pyytämällä.

18§ METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT AJOJAHDISSA

1. Varustus a) Lain vaatima vähimmäisvarustus: Asetuksen vaatima vaatetus. Käytettävä tarkoitukseen sopivia avautuvia patruunoita, joille jahtiin käytettävä ase on tarkkuutettu. b) Metsästyspuhelin (VHF) pakollinen. Ampumatuki lisää metsästyksen turvallisuutta ja toimintaedellytyksiä. Myös paikantimen käyttö (tracker tai vastaava) on pakollista. Poikkeustilanteista päättää pomoneuvosto. c) Koiratutkatiedot jaetaan kaikille metsästykseen osallistuville turvallisuussyistä.
2. Siirtyminen a) Siirryttäessä jalan tai oleillessa poissa passista, patruunan on oltava pois pesästä ja lukko pidettävä auki. Ase osoittaa joko maahan tai taivaalle. b) Ampujan on varmistuttava oikeasta passipaikasta. Jos ampuja on epävarma paikasta, niin on otettava yhteys ja varmistettava asia metsästyksenjohtajalta. c) Siirryttäessä autolla ase on oltava suojuksessa lataamattomana ja jätettäessä ase väliaikaisesti suojuksessa autoon, ase ei saa olla havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta (ampuma-aselaki 106 a ) d) Metsästys suunnitellaan huolellisesti siten että vältetään turhaa alueelta toiselle siirtymistä, huomioiden myös muut metsästäjät ja luonnossa liikkujat.
3. Passipaikka ja ampumasektori a) Passiin tullessa saatava näköhavainto naapuripasseista. Suoran näköyhteyden puuttuessa on varmistuttava sijainnista käymällä katsomassa naapuripassit ennen metsästyksen alkamista tai varmistumalla sijainnista muulla luotettavalla tavalla. b) Ampumasektori todetaan joko metsästyksenjohtajan erikseen määräämänä tai vähintään 45 astetta turvattavasta kohteesta, kuten henkilöstä, ajoneuvosta tai rakennelmasta. Katso maastosta kohta, joka toimii rajana. Ampuminen tätä kohtaa lähemmäs turvattavaa kohdetta on kielletty! Kysyttäessä sektoria, ilmoita tämä maastokohta. Poikkeukset on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa. c) Ampumasektorista ei poiketa ilman metsästyksenjohtajan lupaa missään tilanteessa, vaikka jokin seikka, kuten maastonmuodot, voisivat muulta tuntua!
4. Ampuminen a) Ampuminen on sallittua vasta kun metsästyksenjohtajalta on tullut ajon alkamisilmoitus tai erikseen on annettu ampumalupa. b) Ammutaan vain ohjeiden mukaisia eläimiä ja tähdätään keuhko/sydän alueelle. Missään tilanteessa ei ammuta tieten tahtoen naarasta, jolla on vasa lain salliessakaan. Myös ampumatta jättäminen on hyväksyttävä vaihtoehto, josta ei jälkipuheita pidetä! c) Ampuminen on kielletty, kun ajohenkilöstä saadaan näkö- tai äänihavainto turvattomalta etäisyydeltä tai paikalta ampumasektorissa. Jos passin taakse ajomiehistä poispäin on lupa ampua, voi ampumasektori jatkua siellä edellä mainituin ohjein. Koiran turvallisesta sijainnista on varmistuttava ennen laukausta! d) Valikointisääntöjä noudatetaan jaoston päätösten mukaisesti.
5. Laukauksen jälkeen 1) Ilmoitetaan metsästyksen johtajalle mitä on ammuttu. 2) Luvalla siirryttäessä pois passista, ennen siirtymistä ilmoitetaan naapuripasseille.
6. Ajajat a) Ajettaessa pidettävä miten tahansa tihein välein kuuluvaa ääntä, jotta sijainti ampujille pysyy selvillä.

19 § METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT VAHTIMISMETSÄSTYKSESSÄ

a) Lain vaatima vaatetus. Passiin menosta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa ja todettava sijainti esimerkiksi trackerin omapaikka -toiminnolla, ampumasektorit, sallittu tavoiteltavan saaliin laatu ja käytettävissä oleva lupamäärä. b) Metsästyksenjohtajan on aika-ajoin tiedotettava kaatotilanne sähköisesti jahtiin ilmoittautuneille. c) Passissa tulee katsella eläintä riittävän pitkään ennen laukausta, jotta varmistutaan sen lajista ja laadusta. Noudatetaan seuran päättämää valikointisääntöä. d) Riistalaukaus ammutaan keuhko- sydänalueelle. e) Kaadosta ilmoitetaan metsästyksenjohtajalle viivyttelemättä. Haavakosta ja tulkitusta ohilaukauksesta ilmoitetaan viivyttelemättä. Kaato päivitetään metsästäjän tai metsästyksenjohtajan toimesta Oma riista – palveluun.

20 § PEURANMETSÄSTYKSEEN OSALLISTUJAN SÄÄNNÖT KOOTTUNA

1) Päättyvän kauden peuraryhämn jäsen osallistu Onkkaalan Hirvimiesten vuosikokoukseen (pidetään ennen jahtikauden alkua), siellä päätetään kauden jahti-/ peijaismaksun suuruudesta sekä muista mahdollisista maksuista.
2) Alkavalle metsästyskaudelle uutena ilmoittautuja, osallistu metsästyksenjohtajan kutsumaan peurakokoukseen.
3) Katso että ampumaharjoittelu (3 x 10 ls) sekä ampumakoe on suoritettuna.
4) Noudata metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja sääntöjä.
5) Osallistu muihin oheistoimintoihin (riistaruokinta, passipaikkojen valmistelu, lahtivajan siivous ym.)
6) Pidä hyvät välit maanomistajiin. Esim. muista toimittaa maanomistajapala, et liiku liian lähellä pihapiiriä, ym, ym.